Takaisin Artikkelit-sivulle
Kilpirauhasongelma PONilla, ns. autoimmuuni tyreoidiitti

Johdanto
Tämä artikkeli on ajateltu yksinkertaistetuksi selvitykseksi PONeissa tavattavasta kilpirauhasongelmasta; miten diagnoosi tehdään, hieman itse sairaudesta, ja miksi sinun pitäisi tutkituttaa koirasi. Artikkelin ei ole tarkoitus kattaa täysin koko monimutkaista aihetta - lisätietoa varten viittaan laajaan ammattikirjallisuuteen jota aiheesta löytyy.


Taustaa
Kilpirauhastoiminnan häiriintyminen on yksi koirien yleisimmistä sairauksista.

Primääri kilpirauhasen vajaatoiminta (eli itse rauhanen on vaurioitunut) on yleisimmin esiintyvä. Tämä sairaus aiheutuu tavallisesti joko lymfosytäärisestä tyreoidiitista (autoimmuuni) tai idiopaattisesta tyreoidiitista. Autoimmuunissa tyreoidiitissa elimistö muodostaa vasta-aineita kilpirauhasta vastaan, mikä johtaa kilpirauhasen rappeutumiseen. Idiopaattisessa tyreoidiitissa on kilpirauhasen tuhoutumisen syy tuntematon.

Sekundaarinen kilpirauhasen vajaatoiminta voi johtua kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) alituotannosta, joistain lääkityksistä tai tulehduksista.

Autoimmuunille muodolle on perinnällinen alttius, ja sitä esiintyy useissa roduissa, myös PONeilla.


Kuinka kilpirauhanen toimii?
Kilpirauhanen on pieni, parillinen rauhanen joka sijaitsee kurkkutorven molemmin puolin. Kilpirauhanen tuottaa jodin avulla kahta hormonia: tyroksiinia (T4) ja trijodotyroniinia (T3). Nämä kaksi hormonia kulkevat verenkierrossa ja vaikuttavat energiantuottamiseen kaikissa kehon soluissa ja vaikuttavat myös kehon kasvuun.
Näiden hormonien tuottamista säätelee osa aivoja, toisten hormonien avulla. Thyroid releasing hormonia eli TRH:ta nimittäin muodostuu aivoissa (hypotalamuksessa) ja se stimuloi kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) vapautumista käpyrauhasesta, ja TSH puolestaan stimuloi T3:n ja T4:n vapautumista kilpirauhasesta. Tätä toimintoa voi yksinkertaisimmillaan verrata termostaatin toimintaan. Kun vapaasti veressä kiertävien T3:n ja T4:n pitoisuus on laskenut tietyn tason alle, lähtee aivoihin signaali. Tämä signaali johtaa TRH:n tuottamiseen hypotalamuksessa. Tämä toimii signaalina suurempaan TSH:n tuottamiseen ja se puolestaan "käynnistää" T3:n ja T4:n muodostumisen kilpirauhasessa. Kun pitoisuus veressä on toivottu, lähtee jälleen signaali aivoihin ja TRH:n ja sen myötä myös TSH:n muodostuminen vähenee. Tätä mekanismia kutsutaan feedback-mekanismiksi.

Kun itse kilpirauhanen (primaari vajaatoiminta) ei tuota tarpeeksi T3/T4:ää, nousee siis TSH-pitoisuus joka yrittää stimuloida kilpirauhasta tuottamaan lisää T3/T4:ää.

T3 ja T4 kiertävät veressä pääasiassa sitoutuneena proteiiniin, pienen osan kiertäessä vapaana. Tämä vapaana kiertävä osa on aktiivista ja voi läpäistä solujen seinämän. Proteiiniin sitoutunut osa toimii varastona.


Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet
Kilpirauhashormonit vaikuttavat lähes koko kehoon ja siksi niiden puute voi johtaa hyvin vaihtelevaan oirekuvaan. Yleisin oire on turkin muuttuminen (laikuittaista karvanlähtöä, kuiva, kiilloton turkki joka kasvaa huonosti). Muita oireita on väsymys, lihominen, iho-ongelmat, korvaongelmat, käytöksen muutokset, ja muutokset sydämen lyöntivoimassa ja rytmissä.


Diagnoosi
Kilpirauhassairauden diagnoosi tehdään kliinisten oireiden ja verikokeiden avulla. Jos koiran uskotaan kärsivän kilpirauhassairaudesta, mitataan yleensä TSH, totaali T4 ja vapaa T4 sekä joskus myös kolesteroli. Näitä testejä käytetään yleensä määrittämään, onko koiralla vajaatoiminta vaiko ei. Nämä kokeet eivät siis sano yhtään mitään koiran tulevaisuuden tilasta kilpirauhasen suhteen. On syytä huomioida, että proteiiniin sitoutuneen T4:n määrä voi olla matala ilman, että koiralla on kilpirauhassairaus. Matala proteiiniinsitoutunut T4-arvo ja normaali TSH ja vapaa T4 eivät niin merkitse kilpirauhassairautta vaan syytä tilaan tulisi etsiä jostain muualta. Syynä voi olla esim. krooninen tulehdus, maksaongelma, esimerkiksi kortisoni-käsittely ja koko joukko muita lääkkeitä.
Ihmisillä kohonnut TSH merkitsee varmuudella kilpirauhassairauden diagnoosia, mutta näin ei ole koiralla. Jotta voidaan varmistaa, että koira sairastaa kilpirauhassairautta täytyy vähintään TSH, vapaa T4 ja mahdollisesti myös totaali T4 analysoida. Kohonnut TSH ja matala vapaa T4 antavat hyvinkin varman diagnoosin kilpirauhassairaudesta. Toki on tärkeää perusteellisesti selvittää koiran tausta ja oireet ennen diagnoosin lopullista asettamista.


Autoimmuuni tyreoidiitti
Muun muassa PONilla esiintyy primaaria kilpirauhassairautta joka aiheutuu siitä, että koiran oma elimistö hyökkää ja tuhoaa kilpirauhaskudosta, tämä on niin sanottu autoimmuuni tyreoidiitti. Koska tällä kilpirauhassairauden muodolla on perinnöllinen alttius on järkevää yrittää rajoittaa/vähentää sairauden leviämistä rodussa. Koirilla, jotka sairastavat autoimmuunia tyreoidiittia on verenkierrossa tyreoglobuliini-vasta-aineita. Näitä kiertäviä vasta-aineita voidaan mitata yksinkertaisen verinäytteen avulla, näytteestä tehdään TgAA-testi (thyroglobulin autoantibody test). Tämä testi ei kerro lainkaan sitä onko koira tutkimushetkellä kehittänyt kilpirauhassairauden vaiko ei - se kertoo vain sen onko koira muodostanut vasta-aineita kilpirauhastaan vastaan. Voi viedä useita vuosia ennen kuin positiivinen koira kehittää kilpirauhassairauden, vaikkakin useimmat koirat tavallisesti tarvitsevat lääkityksen muutamia vuosia vasta-aineiden toteamisen jälkeen. Koira jolla on näitä vasta-aineita voi siis olla täysin terve kliinisesti, mutta kantaa silti sairautta.

Väärä positiivinen tulos voi johtua mm. siitä, että koiralla on suuri määrä muita kiertäviä vasta-aineita, jotka häiritsevät testiä. Siksi testiä ei tule tehdä kun koira on jonkin tulehduksen takia sairas, tai kahden kuukauden sisällä rokotuksesta.

Väärä negatiivinen tulos voidaan saada väärin tehdyn analyysin tuloksena tai siinä tapauksessa, että koiran koko kilpirauhanen on tuhoutunut autoimmuunin sairauden tuloksena. Jälkimmäisessä tapauksessa vasta-aineet ensin laskevat kunnes lopulta katoavat kokonaan. Tällaisella koiralla on toki täysin kehittynyt sairaus.

TgAA-testi on siis "markkeritesti" jotta nähtäisiin onko koiralla autoimmuuni kilpirauhassairaus vai ei - se ei siis ole testi jossa nähtäisiin sairastaako koira kilpirauhasen vajaatoimintaa. Jotta siitä saataisiin selvyys vaaditaan myös TSH:n ja vapaan sekä totaali T4:n analyysi, ne ovat mittana kilpirauhasen toiminnalle. Koirat joilla on autoimmuuni tyreoidiitti kehittävät vasta-aineita yleensä 2-4 vuoden iässä. On myös tärkeää, että analyysit suoritetaan kunnollisessa laboratoriossa voimassa olevien metodien mukaisesti, jotta saataisiin oikeat tulokset.


Miksi minun tulisi testata koirani?
Autoimmuuni kilpirauhassairaus on sairaus jolle on perinnöllinen alttius. Tällä hetkellä periytymismuoto ei ole määritelty PONilla, mutta ihmisillä esiintyy samantapaista sairautta, Hashimoton sairautta, jossa periytymistavan oletetaan olevan useista yhdessä vaikuttavista geeneistä riippuvainen (polygeeninen periytyminen). Sairauden leviämisen vähentämiseksi rodun sisällä on tärkeää tietää mistä yhdistelmistä on tullut sairautta. Tämä tietääksemme on tärkeää saada tutkimustulokset niin monista yksilöistä ja niin monista pentueista kuin mahdollista, ja luonnollisesti myös positiiviset tulokset eikä vain negatiivisia. Vain saadessamme niin monia tuloksia kuin mahdollista, on mahdollista toisaalta antaa neuvoja kasvattajille jotta nämä mahdollisuuksien rajoissa voisivat välttää sairautta pennuissaan; ja toisaalta myös saada selville periytymistapa PONeilla.
Myös niiden koirien tutkiminen, joita ei käytetä jalostukseen, vaikuttaa siis koko rodun terveenä pysymiseen. Tutkimukset tulisi tehdä aikaisintaan 2 vuoden iässä ja mieluiten 4 vuoden jälkeen.

Näiden testien tuloksia voidaan verrata esim. lonkkanivelten röntgentuloksiin joiden kohdalla on täysin luonnollista, että myös koiran sisarusten tulokset vaikuttavat pentueen arvioimiseen. Yhtä luonnollista olisi tietää ajatellun jalostuskoiran sisarusten tila autoimmuunin kilpirauhassairauden kohdalla. Näin siksi, että voitaisiin parhaalla tavalla, tiedon avulla suunnitella jalostusta. Jalostuksen tulisi olla pitkälle tähtäävää ja kestävää - sellaista jalostusta voidaan tavoitella ainoastaan tiedon ja avoimuuden kautta.


Mitä tulokselle tehdään?
Suomessa: Suomessa tutkimustuloksista lähetetään kopio jalostustoimikunnalle, ja ne julkaistaan PON-Infossa.
Ruotsissa: Ruotsalaisten laboratorioiden testitulokset osoittavat valitettavasti sen, että lähestulkoon ainoastaan negatiiviset tulokset ilmoitetaan jalostustoimikunnalle Ruotsissa. Monet koirat ovat saaneet positiivisen tuloksen ja tuloksia ei ole sikäläisellä PON-kerholla. Tämä johtaa vaikeutuneeseen työhön kun yritetään vähentää sairauden leviämistä rodussamme, koska ei ole mahdollista antaa kasvattajille ohjeita jotka pohjautuisivat oikeisiin tietoihin.

Mitä tulee tehdä, jos koira on positiivinen?
Jos koira on todettu positiiviseksi, tulee tarkistaa miten kilpirauhanen toimii, mittaamalla TSH ja vapaa T4. Voi toki viedä monta vuotta ennen kuin koira kehittää sairauden jota tarvitsee lääkitä. Hoito tapahtuu antamalla kilpirauhashormonia tablettimuodossa. Koiraa täytyy sairauden kehityttyä hoitaa koko sen elämän ajan, mutta se voi muutoin enimmäkseen elää normaalia elämää. Ruotsin PON-kerho neuvoo luonnollisesti että positiivisia koiria ei käytetä jalostukseen.

Yhteenveto
- TgAA on niin sanottu markkeritesti jossa nähdään muodostaako koira vasta-aineita kilpirauhastaan vastaan ja onko se siis altistunut sairaudelle autoimmuuni tyreoidiitti. Tätä sairautta esiintyy monissa koiraroduissa ja sille on perinnällinen alttius. Testi voi joissain harvoissa tapauksissa antaa väärän positiivisen tuloksen - siksi uusintatesti voi olla sen arvoinen jos epäillään väärää tulosta. Testiä ei tule tehdä tulehdusten aikana tai kahden kuukauden sisällä rokotuksesta.
- Koira joka on TgAA-positiivinen mutta jolla on normaali kilpirauhastoiminta (TSH, TT4 ja vapaa T4) on kliinisesti terve koira mutta se voi ajan kanssa kehittää autoimmuunin tyreoidiitin. Jos koira on oikein tehdyn näytteenoton myötä toistuvasti positiivinen, niin ainoastaan silloin kun tehdään biopsia (otetaan koepala) kilpirauhasesta ja todetaan että se ei sisällä lymfosytaarista solujen tiivistymää, voidaan todeta, että se ei sairasta autoimmuunia tyroidiittia.
- Korkea TSH ja matala vapaa T4 kertovat koiran todennäköisesti sairastavan kilpirauhasen vajaatoimintaa. Tämä testi ei kerro mitään vajaatoiminnan syystä (autoimmuuni vai idiopaattinen).
- Koira jolla on korkea TSH ja normaali vapaa T4 voi olla kehittämässä vajaatoimintaa mutta kilpirauhanen voi yhä vastata normaalista tuotannosta mutta vaatii korkeamman stimulaation (kohonnut TSH). Kyseessä voi olla myös satunnaisesti kohonnut TSH ja koira tulee siksi testata uudelleen ennen kuin diagnoosi vahvistetaan.
- Matala totaali T4 ja normaali TSH merkitsevät että koira sairastaa jotakin muuta sairautta tai sitä käsitellään hormoneilla (kortisoni) tai muilla lääkkeillä. Syy tulee selvittää.
- Normaali TSH ja normaali vapaa T4 kertovat koiralla olevan tutkimushetkellä terve, toimiva kilpirauhanen - tästä huolimatta koiralla voi olla vasta-aineita kilpirauhasta vastaan ja se voi kehittää kilpirauhassairauden muutamassa vuodessa. Tämän voi tietää vain jos myös vasta-aineet tutkitaan.
- On toivottavaa, että mahdollisimman moni PON tutkittaisiin - myös ne koirat joita ei käytetä jalostukseen - ja että kaikki tulokset lähetetään kerholle.
- Lemmikkikoiralle, jota ei käytetä jalostukseen ja joka tutkitaan vain kerran elämässään, on tämän hetken tietoja mukaan sopivin tutkimusikä 4 ikävuoden jälkeen. Intohimoiselle PON-omistajalle suositellaan koiran tutkimista kaksi kertaa: parasta olisi heti kaksi vuotta täytettyä ja neljän ikävuoden jälkeen.


Kirjoittaja:
Eläinlääkäri Eva Jonsson, Ruotsin PON-Unionenin jalostustoimikunta
"Mitä tulokselle tehdään?" -kohdan mukauttanut Suomen oloihin Majka B.

Takaisin Artikkelit-sivulle